XBRL tulee! (Mutta milloin? Ja kenelle?)

maaliskuu 21, 2019 Mia

XBRL. Sinulla on ehkä yleiskäsitys aiheesta ja tiedät, että se tulee jotenkin vaikuttamaan elämääsi (todennäköisesti vaikeuttamaan sitä), mutta pitäisikö osata tehdä jotain konkreettista jo nyt? Kun yrität perehtyä aiheeseen, et onnistu löytämään selkeää ja yksiselitteistä tietoa. Vika on tietysti sinussa. Kaikki muut ovat kartalla ja ymmärtävät, mistä on kyse. Selvää kauraa ja pässinlihaa.

No ei aivan. Meilläkin on muutama kysymys.

Yleistasolla konsepti on selkeä ja kuulostaa jopa hyvältä: XBRL on merkintäkieli, jolla yritysten taloustietoja tullaan raportoimaan standardoidussa muodossa. Raporttien luominen ja käsittely automatisoituu ja yhtenäistyy.

Epäselvyyttä pukkaa kuitenkin kahdesta suunnasta, aikataulujen ja toimintatapojen osalta sekä teknisen toteutuksen näkökulmasta.

 

Kenelle raportoidaan, mitä ja millä aikataululla?

Mistä löytyy ajantasainen tieto? Siis se virallinen, ei huhupuheina ja käytäväkeskusteluissa kuultu.

Tiedon kaivaminen vaatii joskus melkoisesti salapoliisityötä ja johtolankojen yhdistelyä. Esimerkiksi: maakuntauudistuksen kaatuminen ei uutisoinnin mukaan aiheuta muutoksia XBRL-raportoinnin aikatauluun – jota ei tällä hetkellä löydy. Kun maakuntauudistus aiemmin ensin siirtyi vuodella, löysimme nettisivujen päivityspäivämääriä kaivelemalla tiedon, että myös XBRL-raportoinnin määräaika siirtyi vuoteen 2021. Tuo aikataulu on siis ilmeisesti edelleen voimassa.

Suomen tasolla ei ole yhteenvetoa siitä, kenen pitää raportoida, mitä ja mihin. Jos kuntien on toimitettava tiedot Valtiokonttorille XBRL-muodossa vuodelta 2021, missä muodossa tehdään kuluvan vuoden lopussa lähetettävä talousarvio? Suomen taksonomiasta löytyy Tilastokeskuksen ja Verohallinnon vaatimukset, mutta kuinka kauan tiedot voi toimittaa nykyisillä lomakkeilla ja milloin on siirryttävä XBRL-muotoon?

Entä onko osakeyhtiöillä lukkoon lyöty aikataulu? Tietääksemme ei.

IFRS-tilinpäätösraportointi tehdään Euroopan tasolla XBRL-muotoisena vuodelta 2020, mutta Suomen osalta pörssin sivuilta ei löydy tietoa. Lisäksi Suomen XBRL-taksonomia sisältää IFRS:ään liittyviä osia, mutta ei ole selvää, pitääkö jonkun raportoida kyseistä kokonaisuutta Suomen taksonomialla. Pörssiin tiedot on joka tapauksessa raportoitava Euroopan IFRS-kokonaisuudella.

Ja mihin toimitetaan jatkossa veroilmoitukset, PRH:lle vai Valtiokonttoriin?

Alkaa hengästyttää. Mutta ollaan vasta puolimatkassa.

 

Tekninen toteutus: Tarvitsetko XBRL-raportointia varten uuden työkalun? Mitä ovat eri taksonomioiden väliset erot ja mikä on yhteistä?

XBRL-raportointi ei sinänsä lisää raportoitavan tiedon määrää. Vaadittavat tiedot ovat jo perusjärjestelmässä, mutta kuinka ne tuotetaan XBRL-muotoon? Tuleeko suurella vaivalla virtaviivaistettuun (tai vaihtoehtoisesti muutenkin jo hankalaan ja monimutkaiseen) prosessiisi nyt uusi käsinsyöttövaihe? Minkälaisia työkaluja raportoijana tarvitset XBRL:ää varten ja minkälaisia tietojen toimitusportaaleja vastaanottajat tulevat tarjoamaan? Miten tiedot toimitetaan, tiedostoinako?

Tietojen kerääjät eivät ole tarjonneet työvälineitä, vaan se on jäänyt taloushallinnon järjestelmien toimittajien vastuulle. Ohjelmistokehittäjänä Clausionin pitäisi pystyä tarjoamaan työkalu monen taksonomian mukaisten määritysten tekemiseen, mutta vielä ei ole täysin selvää, mikä on taksonomioiden yhteistä osaa ja mikä taksonomiakohtaista.

Esimerkiksi kuntataksonomiassa on hyödyllisiä elementtejä, joilla voi määritellä taulukkomuodon tietojen esittämistä varten. Ominaisuus, jolla tietojen merkitseminen ja linkkausten tekeminen saataisiin tehtyä käyttäjälle helpoksi. Mutta IFRS-taksonomiasta taulukkomuotolinkitystä ei löydy. Kyseessä ei siis ollutkaan taksonomioiden yhteinen standardi.

Hämmennetään lopuksi vielä terminologialla.

Määritelmät eivät ole itsestään selviä. Mikä on taksonomian ja raportointikokonaisuuden ero? Äkkiseltään ne vaikuttavat jossain yhteydessä olevan sama asia. Mutta eivätpä olekaan, sillä esimerkiksi Suomen taksonomiapaketti sisältää raportointikokonaisuuksia osakeyhtiölle, säätiölle, kunnalliselle yhtiölle, liikelaitokselle ja kunnalle.

Virallisia englanti-suomi-käännöksiä emme ole toistaiseksi löytäneet. Termien käännösvastaavuuksia täytyy arvailla. Puhumattakaan teknisten ja asiatermien vastaavuuksista. Selkeätajuinen linkki taloushallinnon käytännön ja XBRL:n teknisen toteutuksen väliltä puuttuu. Miten tekninen rakenne vastaa käytännön käsitteistöä? Onko entry point sama kuin raportointikokonaisuus?

Paljon on siis edelleen auki, eikä meillekään kaikki ole vielä selvää kuin pläkki. Mutta me jatkamme salapoliisityötä, tutkimme ja selvitämme. Ja siinä samalla kehitämme helppoa ratkaisua XBRL-raportointia varten osaksi FPM-järjestelmäämme. Päätavoitteemme on, että FPM-käyttäjille XBRL ei tule lisäämään raportoijan työmäärää: XBRL-muotoinen raportti syntyy yhtä helposti napin painalluksella kuin Excel-raportin tallentaminen.

Palaamme asiaan – seuraa sivujamme ja sosiaalisen median kanaviamme.

Mikä XBRL?

XBRL (Extensible Business Reporting Language) on XML-pohjainen merkintäkieli, jota käytetään yritysten taloustietojen, kuten tilinpäätöstietojen, esittämiseen standardoidussa muodossa. XBRL-kielen avulla yrityksen taloudellisia tietoja esittävien dokumenttien muodostaminen ja käsitteleminen voidaan automatisoida.

XBRL-kieli ei aseta rajoituksia sille, millaista tietoa sillä voidaan raportoida, vaan taksonomioiksi kutsuttuja määrityksiä voidaan luoda vapaasti. Eri tietojenkerääjätahot (esim. Suomessa Valtiokonttori, Tilastokeskus, pörssi) määrittelevät taksonomioita tarpeidensa mukaan.

XBRL:n kehittämisestä vastaa kansainvälinen XBRL-organisaatio. Suomessa XBRL:n kehitystä ajaa kansainvälisen organisaation alaisuudessa toimiva yhteistyöfoorumi XBRL Suomi. Clausion on Suomen XBRL-yhteisön jäsen. Olemme mukana kansainvälisen XBRL-merkintäkielen käyttöönotossa Suomessa ja meillä on kaksi edustajaa XBRL:n ohjausryhmässä.

 

Sivustolla käytetään evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.   Lue lisää