XBRL edessä listayhtiöillä — Kyselytutkimus kartoitti yhtiöiden valmiuksia

lokakuu 10, 2019 Mia

XBRL-raportointi on ollut tuloillaan jo pitkään, mutta käytännössä sen toteutuminen on vasta alkamassa. Ensimmäisenä XBRL-raportointivaatimukset tulevat vastaan kunnille, joiden on määrä toimittaa vuoden 2020 talousarviot XBRL-muodossa Valtiokonttorille. Seuraavana XBRL-rumbaan pääsevät mukaan listayhtiöt, joiden on raportoitava vuoden 2020 tilinpäätöksensä päälaskelmat ESEF:n vaatimusten mukaan XBRL-merkinnöin Helsingin Pörssin (Nasdaq Helsinki) tiedotevarastoon. Liitetietojen osalta vaatimus tulee voimaan kaksi vuotta myöhemmin.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, XBRL Suomi ja Finanssivalvonta toteuttivat huhtikuussa 2019 -kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin XBRL-toteutusten tilannetta suomalaisissa listayhtiöissä. Kysely lähetettiin 145 vastaanottajalle ja vastauksia saatiin 21 (14%). Kysely toteutettiin nimettömänä nettikyselynä.

Vastaajayritysten yleistilanne ESEF:n raportointivaatimusten toteuttamisen osalta oli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Esko Penttisen mukaan odotettu.

67% vastanneista oli tietoinen ESEF:n vaatimuksista, mutta ei ollut vielä huhtikuussa konkreettisesti aloittanut XBRL-raportointiin liittyvää projektia.

Hajontaa sen sijaan oli siinä, millaisia suunnitelmia yrityksillä on toteutuksen suhteen.

33% aikoo hyödyntää ulkopuolisten palveluntarjoajien osaamista ESEF-raportointivaatimusten toteuttamisessa, kun taas 14% aikoo hankkia osaamista omaan organisaatioon (päättämättömiä 52%).

43% vastaajista aikoo tägätä tilinpäätöksensä itse ESEF-taksonomian mukaan ja 14% aikoo ulkoistaa tägäyksen (päättämättömiä 43%).

”Mielenkiintoista mielestäni tuloksissa on se, että yhtiöt haluavat käyttää ulkoisia tahoja XBRL-kompetenssin osalta, mutta haluavat kuitenkin tehdä tilinpäätöstensä tägäyksen itse”, Penttinen sanoo.

Työkalujen suhteen vastauksissa oli hajontaa.

38% vastaajista aikoo käyttää XBRL-raportoinnissa olemassa olevaa talousraportointijärjestelmäänsä, kun taas 29% aikoo hankkia ulkoisen työkalun raportointiin (päättämättömiä 33%).

Valintaan saattaa vaikuttaa esimerkiksi se, että osa talousraportointijärjestelmien toimittajista on ilmoittanut, ettei aio sisällyttää ohjelmaansa XBRL-raportointitoiminnallisuutta. Näiden järjestelmien käyttäjät joutuvat näin ollen hankkimaan järjestelmäänsä ulkopuolisen lisäosan, mikäli haluavat jatkaa nykyisen järjestelmänsä käyttöä.

ESEF:n minimivaatimuksiin sisältyy konsolidoitu tilinpäätös ja toimintakertomus. Huhtikuun kyselyyn vastanneista suurin osa ei vielä ollut päättänyt, aikovatko he laajentaa XBRL-raportointia myös muihin tietoihin, kuten neljännesvuotiskatsauksiin tai emoyhtiön erillistilinpäätöksiin.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, XBRL Suomi ja Finanssivalvonta aikovat toteuttaa saman kyselytutkimuksen uudelleen syksyllä 2019. Suunnitelmissa on myös syvempi pitkittäistutkimus, joka toteutetaan haastattelututkimuksen metodeja hyödyntäen tulevan vuoden aikana.

Huhtikuun tutkimuksen yhteenveto löytyy XBRL Suomen sivuilta: Listayhtiöiden valmiudet tulevaan ESEF-raportointiin – Kyselytutkimuksen tulokset

Esko Penttinen

  • Tietojärjestelmätieteen työelämäprofessori, Aalto-yliopisto
  • Real-Time Economy -osaamiskeskuksen johtaja
  • XBRL Suomen puheenjohtaja

XBRL-tietoa sekä kunnille että pörssiyhtiöille on tarjolla 14.11.2019 Aalto-yliopiston ja XBRL Suomen järjestämässä RTE-seminaarissa Espoon Otaniemessä. Paikalla on myös XBRL-raportointiratkaisujen tarjoajia. Ks. lisätietoja tapahtuman sivuilta: http://conference.rte.fi/

Sivustolla käytetään evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.   Lue lisää