ESG-raportointi

Vuoden tärkein kirjainyhdistelmä? ESG

Osallistuin hiljattain IFRS-ajankohtaiskoulutukseen. Varsinaisista IFRS-esitystavoista ja esitettävistä luvuista puheenvuoroissa oli vain murto-osa. Jokaisen aiheen kohdalla oli vähintään maininta johdon arvioista ja ennusteista, ja silmiinpistävän paljon kuvausta ilmastovaikutusten raportoinnista sekä kestävyysraportoinnista (ESG-raportointi, Environmental, Social and Governance) ylipäänsä. Viimeistään nyt tunsin herääväni en pelkästään ilmastokriisiin, mutta myös kestävyyskriisiin.

IFRS-raportoinnin muutokset eivät siis painotu enää pelkästään laskentakäytäntöihin, konsolidointimenetelmiin ja tase-erien arvostamiseen yms. Asioihin, joissa numeroiden pyörittely on tekijän olennaisinta osaamisaluetta. Kuvaavan tekstin osuus tilintarkastettavasta kokonaisuudesta on kasvamassa entisestään ja vaadittuun sisältöön tulee merkittävästi lisää ei-taloudellista informaatiota. Ei-taloudellisesta informaatiosta fokus on ensimmäisenä kohdistettu ilmastovaikutuksiin.

IASB:n (International Accounting Standards Board) rinnalle on perustettu ISSB (International Sustainability Standards Board), joka keskittyy  ei-taloudellisen informaation sääntelyyn, IASB:n pitäytyessä taloudellista informaatiota koskevissa standardeissa. Raportoitavien taloustietojen määrä ei vähene, mutta rinnalle tulee lisää pakottavaa sääntelyä, joka todennäköisesti tulee sisältämään talousinformaation tavoin paljon vaatimuksia yhtiökohtaisen harkinnan käyttämiseen julkaistavan tiedon määrässä ja muodossa.

Uusien kansainvälisten standardien käyttöönottoon Euroopassa saattaa vierähtää useampi vuosi, mutta samat teemat ovat jo tätä päivää EU-direktiivien myötä. NFRD (Non-Financial Reporting Directive) vaatii yli 500 henkilöä työllistäviltä raportoijilta jo vuoden 2021 tilinpäätöksen yhteydessä tietoa toiminnan vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Vaadittujen tietojen lista on vuodelta 2022 hieman pidempi. Vuoden 2023 tilinpäätöksen osalta eli alkuvuodesta 2024 voimaan on tulossa uudistettu direktiivi, CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive), joka on vielä luonnosteluvaiheessa. Uuden direktiivin on tarkoitus ulottaa vaatimukset aiempaa direktiiviä pienempiin yrityksiin, vaatimuslista luonnollisesti kasvaa ja lisäksi nämä tiedot tulevat aiempaa laajemmin tilintarkastuksen piiriin.

Mitä yritysten tulisi tehdä?

Mitä yritysten siis tulisi tehdä kasvavien raportointivaatimusten paineen alla? Vaikka työnkuvan ja työtehtävien muuttuminen on selkeästi 2000-luvun trendi, tuntuu minusta haastavalta kuvitella, että kirjanpitotaustainen ja numeroita hengittävä konsernitilinpäättäjä lähtisi syvällisesti analysoimaan ilmastovaikutuksia tai muita kestävyysraportoinnin osa-alueita. Etenkin tekstin laajempi tuottaminen on perinteisesti nähty kuuluvan lähemmäs sijoittajaviestinnästä vastaavien toimintaa. Varmasti isommissa pörssiyrityksissä onkin herätty tähän muutokseen ja mahdollisesti jopa uuden roolin tarpeeseen, monilla pienemmillä yrityksillä sen sijaan vastuu saattaa olla vielä jakamatta. Liiketoiminnan ja yrityksen johdon onkin nyt korkea aika ei pelkästään lisätä keskustelua, kuinka kestävyysraportointi yrityksessä tullaan jatkossa hoitamaan, mutta myös konkreettisesti perehtyä kestävyysraportoinnin standardeihin ja kuinka niistä tulisi ilmoittaa tilinpäätöksen yhteydessä.

Kestävyysraportointi sisältää usein myös numeerisia, havainnollistavia tietoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi henkilöstön rakennetta, sijoituskohteiden vastuullisuusarvioita tai toimintojen hiilidioksidipäästöjen määrää. Esimerkiksi ympäristöraportoinnissa toimintojen hiilidioksidipäästöjen määrän raportoinnissa numeerisia tavoitteita ja laskettavaa on paljon. Samoin kuin siinä miten ilmasto vaikuttaa yrityksen toimintaan ja talouteen, jolloin laskennan piiriin ulottuvat vaikkapa luonnonilmiön aiheuttamat riskit. Vaikka yrityksissä olisikin omat henkilöt ja jopa tiimit kestävyysraportoinnille, on taloushallinto syytä pitää mukana raportoinnissa myös jatkossa. Ideaalitilanteessa näille laskenta sekä ei-taloudellisille raportointitarpeille ei tarvita omia järjestelmiä vaan tiedot voidaan tallentaa ja yhdistellä eri tytäryhtiöistä samassa järjestelmässä missä talousraportoinnin luvutkin tuotetaan.

Uskon, että tulevan vuoden 2022 yrityksiin vaikuttavista tekijöistä tulee olemaan ESG-raportointi. Tulemme vuoden aikana pureutumaan aiheeseen useamman kerran. Jos haluat kuulla aiheesta lisää, tilaa uutiskirjeemme niin saat ajankohtaiset uutiset suoraan inboxiisi.

Taru Kettunen kuva

Kirjoittaja: Taru Kettunen, Head of Product Management, Clausion

Taru on pitkän linjan konsernitilinpäätöksen ammattilainen, joka on toiminut uransa varrella niin osana controller-tiimiä kuin järjestelmäkonsulttina sekä viimeiset noin kymmenen vuotta tuotehallinnan parissa.